Hain perjantaina myös suurimman osan uuden NASin komponenteista.
Tärkeimpänä on Hewlett-Packardin MicroServer, joka saapui siistissä pahvilaatikossa.
 |
| Paketissa on sekä UK että suomalainen virtakaapeli |
 |
| palvelin kätkettynä erilliseen muovipussiin |
Kuten olin muiden blogeista lukenut, on laite laadukkaan oloinen. Se on suurimmalta osalta metallia ja maalattu mattamustaksi.
 |
| Palvelin edestä |
 |
| Lukon avaimet roikkuvat takapanelin pussissa |
 |
| Etuluukku avattuna |
 |
| SATA-levykehikko ilman kovalevyä |
 |
| Vakiona tuleva kovalevy |
Palvelin tulee varustettuna 1 GB keskusmuistilla ja yhdellä 250 GB SATAII-kovalevyllä. Kovalevyt kiinnitetään neljällä ruuvilla muviseen kehikkoon, joka työnnetään palvelimessa olevaan kiintolevykehikkoon. Kehikko on hot-swappable, eli sopivalla ohjelmistolla rikkoutuneen kovalevyn voi vaihtaa myös laitteen ollessa toiminnassa, virrat päällä.
Uudet levyt tulivat myös kaupasta. Tilasin kolme uutta ja vanhassa D-linkin NASissa oli lisäksi kaksi identtistä Western Digital Green 2TB SATAII-levyä.
 |
| Lisää tallennustilaa |
 |
| Levy kiinnitettynä kehikkoon |
Uudet levyt kiinnitetään muovikehikkoon ja siitä palvelimeen. Viides levy menee kotelon yläosassa olevaan massamuistipaikkaan 3,5 => 5 1/4 tuuman adapterilla.
Jouduin valmistelemaan levyjä ennen RAID-pakan luomista, koska osalla ei ollut lainkaan partitioita ja osalla partitio oli primääri tai ns. Extended-osioituna. Sitä varten käynnistin Ubuntun USB-DVD -asemalta ja osion levyt siellä samalla tavalla. Näin saatoin varmistua siitä, että erilainen osiointi ei aiheuttaisi RAID-pakan hidastumista levyjen erilaisen geometrian tuoman viiveen vuoksi.
Lopuksi asensin Ubuntun 64-bittisen 11.10 serveriversion. Itse käyttöjärjestelmä tuli SanDisk Cruzer 4 GB muistitikulle, jonka voi asentaa kotelon sisällä olevaan USB-liittimeen.
RAID 5 -levypakka jättää vapaaksi noin 7,2 teratavua tilaa. Siitä tein kotihakemiston. Sinne mahtuu mukavasti varmuuskopioita ja voin siirtää valokuvia ja kotivideoita kamerasta ja puhelimista.
$ df -hPT
Tied.järj. Tyyppi Size Used Avail Use% Liitospiste
/dev/sdf1 ext4 3,7G 3,4G 142M 97% /
udev devtmpfs 426M 8,0K 426M 1% /dev
tmpfs tmpfs 174M 260K 174M 1% /run
none tmpfs 5,0M 0 5,0M 0% /run/lock
none tmpfs 435M 0 435M 0% /run/shm
/dev/md0 ext4 7,2T 294G 6,6T 5% /home
Ylläolevasta tulosteesta näkee, että olen jo palauttanut melkein 300 GB tiedostoja uudelle palvelimelle. Näin ison RAID-pakan luominen kestää reilun 18 tuntia, mutta samaan aikaan voi koneella koko ajan työskennellä.
 |
| Varmuuskopioiden palautus menossa |
Laite on varsin hiljainen ja sen takapanelissa oleva 120 mm tuuletin pyörii hitaasti pitäen laitteen miellyttävän hiljaisena. Prosessorin lämpötila on pysytellyt 30-32 asteen välillä, muita sensoreita ei Ubuntu tunnista.
Koska en vielä saanut tilaamaani muistikittiä, toimii palvelin toistaiseksi tuolla vakiolla 1GB muistilla. Se pieksää vanhan D-Link DNS-323 NAS-purkin mennen tullen. Siitä saattoi keskusmuisti loppua kesken ison rsync-kopioinnin aikana. Nyt muisti ei ole ollut lähelläkään loppumista.
Halpa sähkömittarini sanoo sen haukkaavan palvelimen käynnistyessä korkeimmillaan 84 Wattia, mutta normaalikäytössä kulutus pyörii 40 ja 55 Watin välillä. Tuo on miltei sama luku, jonka D-Link DNS-323 kulutti saman mittarin mukaan kahdella kovalevyllä ja 233 MHz ARM-prosessorillaan!
 |
| Sähkönkulutus 45 Wattia |
 |
| Sähkönkulutus 55 Wattia |
Minusta on todella fiksua, että palvelimen etuseinässä on sekä levynkäytön indikaattori-led, mutta myös led, joka kertoo fyysisen verkkoyhteyden aktiivisuudesta. Kaikissa koteloissa voisi olla vastaava innovaatio.
