torstaina, heinäkuuta 28, 2011

Telkkariostoksilla

Olen jo jonkin aikaa miettinyt television vaihtamista. Ennen kaikkea Samsungin uusien LED-mallien kapeus ("Ultra Slim design") ja vähäinen sähkönkulutus on alkanut miellyttää. Samalla tavalla kuin edellisen kerran, telkkarikuume syntyi Tekniikan Maailmasta uusien televisioiden testejä lukemalla.

Olemme vaimoni kanssa uskollisesti suosineet aikaisemmin Sonyn televisioita, mutta Playstationin kohdalla olen alkanut halveksia Sonyn tapaa muuttaa myydyn laitteen ominaisuuksia jälkikäteen (mm. mahdollisuus ajaa Linuxia poistettiin PS3:n firmware-päivityksessä). Myös tukea eri tiedostomuotojen toistamiselle on rajoitettu karkeasti. Joten Sony poistui meidän valintalistalta.


Pohdin pitkään, mitä eroja Samsungin 46-tuumaisissa malleissa on. Pelkästään LED-televisioita Samsungilla on 220 kappaletta portfoliossaan ja 46 tuumaisia malleja noista on noin 40 kappaletta. 6200-sarja haarukoitui kohteeksi, koska niiden ominaisuudet ovat hyvin balanssissa edullisen hinnan kanssa.

Tekniikan maailman numerossa 11/2011 testattiin 40-42 tuumaisia HD-televisioita, joista jaetulle ensimmäiselle sijalle päätyi LG ja Samsung -parivaljakko. Samsungissa (UE40D6207) kehuttiin mm. luonnollista väritoistoa ja hyvää kontrastia. Lisäksi 3D-ominaisuus oli mennyt ison askelen edellisvuoden malleista eteenpäin. Heikkoutena mainittiin mm. äänentoisto television omilla kaiuttimilla.


Kävin katsomassa mallia 40-tuumaisena Gigantissa ja sen käyttö osoittautui intuitiiviseksi. Kun viikolla 29 mallin hinta putosi  100 euroa, joka laski hinnan euron alle tuhanteen euroon, oli kipurajakin alitettu. Kävin Verkkokauppa.comin Pirkkalan myymälässä hakemassa viimeisen kappaleen itselleni.

Mistä jäin paitsi parempiin mallisarjoihin nähden? Paremmissa / kalliimmissa malleissa
- Ohuempi muotoilu, erityisesti näytön kehyksessä
- Sisäänrakennettu web-selain
- Micro dimming plus -mustansäätö (tässä Micro dimming)
- 400 Hz virkistystaajuus (tässä 200 Hz virkistystaajuus)

Näistä mikään ei tuntunut minulle erityisen tärkeältä ominaisuudelta. Säästyvällä välirahalla voin hankkia jotain lisävarusteita, kuten 3D-lasit tai 3D-yhteensopivan bluray-soittimen.

Laitteen käyttöönotto oli helppoa: television taakse kiinnitettiin jalustaan kiinni tuleva osa neljällä ruuvilla ja sen jälkeen toisella neljällä ruuvilla kiinnitettiin jalusta tuohon osaan kiinni. Sen jälkeen johdot lisälaitteista television liittimiin, lähiverkkokaapeli kiinni RJ45-liittimeen ja virtajohto seinään ja virta päälle. Laite kysyy muutaman kysymyksen ja pyytää lupaa sen jälkeen päivittää firmware-ohjelmiston uusimpaan. Lataus kestää muutaman minuutin, jonka jälkeen televisio käynnistää itsensä ja sen jälkeen sitä pääsee katsomaan.

Oletuksena kuva on vähän tumma (tummat värisävyt menevät tukkoon) ja lisäksi dynaaminen kirkkaudensäätö häiritsee ainakin minua, kun kirkkaat kohdat muuttuvat tummemmiksi ja kirkkaammiksi kuvan liikkuessa.

Tekniikan Maailma julkaisi netissä erikseen (40-tuumaiselle) televisiolle tehdyt säädöt, jotka oli varmistettu sekä mittaamalla että ammattilaisen katsomiskokeilla. Näillä säädöillä kuva saadaan erittäin luonnolliseksi ja kaikki automatiikka on kytketty pois päältä. Tämänkään vuoksi en halunnut maksaa lisää noista kuvanparannus-ominaisuuksista.


Paketin mukaan laite on valmistettu Kroatiassa. Paremmissa malleissa tulee yhdet Samsung 3D-lasit mukana, mutta meidän televisiossa ei ollut kuin virtajohto ja kaukosäädin itse laitteen lisäksi.

Parempaa kuvaa ei saa tähän hintaan kuin plasmatelevisioista, mutta ne kuluttavat sekä enemmän sähköä (TV kuluttaa käytössä 77 Wattia ja lepotilassa 0.2 Wattia) että ovat puolta paksumpia kuin LED-mallit (TV on vain 2,99 cm paksu ilman jalustaa).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voit jättää kirjoitukseen liittyvän kommentin.