Ruuvitag-anturi

Hankin Black Friday -kampanjasta pari Ruuvitag-anturia. Ne olivat Black Friday -kampanjassa 15% tarjouksessa. Olen ostanut anturit omalla rahallani ja tämä artikkeli ei ole kaupallinen yhteistyö.

Ruuvitag-anturi

Ruuvitag on pieni paristokäyttöinen langaton anturi, joka mittaa lämpötilaa, ilmankosteutta, ilmanpainetta ja liikettä. Dataa voi tarkastella mobiilisovelluksen avulla, joka kerää Bluetooth-yhteydellä anturin lähettämät tiedot.

Pakkauksen sisältö

Pakkauksessa tuli itse anturin lisäksi kaksi tarraa, pikaohje ja vähän pidempi esitteen kaltainen ohje Ruuvi-anturin käyttämisestä.

Ohjeet

Tarra 1

Tarra 2

Ohjeissa vahvasti suositellaan Ruuvi Gateway-ohjaimen hankkimista. Se kerää anturin tiedot ja jakaa ne WiFi-yhteyden kautta automaattisesti Ruuvin pilvipalveluun, josta mittatietoa voi käyttää haluamaansa tarkoitukseen. Laitteessa on tagien radiotaajuudelle optimoitu anntenni, jonka avulla se voi kerätä antureiden tietoa laajalta alueelta.

Myyntipakkauksen sisältö

Anturin
suojakansi

Anturin sisällä on muoviliuska, josta vetämällä paristo kytkeytyy piirikortin kontaktiin ja laite alkaa toimia. Kotelo on tiivis ja varustettu ohuella tiivisterenkaalla. Lisäksi kannen ja kuoren välissä on pieni rako, josta sen voi tarvittaessa avata. Kannessa on myös jonkinlaisella suodattimella varustettu aukko, josta ilmankosteutta mitataan.

Anturi kotelon sisältä

Asensin Ruuvi Station puhelinsovelluksen Android-version. Sovellus pyyytää kirjautumaan Ruuvi-palveluun ja lähettää annettuun sähköpostiin 4-merkkisen koodin, jolla luodaan Ruuvi-tili, jonne anturin tietoja kerätään.

Ruuvi Station -puhelinsovellus

Sovellus päivittää tietoja lähes reaaliajassa ja siinä voi lisätä anturista otetun valokuvann ja nimetä sen, jos käytössä on useita antureita. Mittaustiedoille voidaan asettaa hälytyksiä, jos annettu mitttaraja ylittyy tai alittuu. Sovelluksesta voi myös tilata suoraan lisää antureita tai Ruuvi Gateway-ohjaimen.

Mittausdatan visualisointi

Ruuvitag-anturi tallettaa tietoja 5 minuutin välein. Jos puhelinsovellus ei ole Bluetooth-kantaman sisällä, se osaa kerätä anturin tallettamat tiedot 10 päivän ajalta.

Laitteesta tulee todella laadukas mielikuva ja käyttöönotto on tehty helpoksi.

Aion sijoittaa toisen anturin joko parvekkeellemme tai autokatokseen, mutta lopullista paikkaa en ole vielä päättänyt. Toinen anturi saattaa päätyä saunaan.

Tarkoitus on myöhemmin kerätä anturin tiedot omalla ympäristöllä, ilman Ruuvi-pilvipalvelua. Siitä kirjoitan myöhemmin.

 

Vic-20 moduulin rakentaminen

Olen opetellut juottamista ja halusin kokeilla tehdä jotain hyödyllistä. Olen etsinyt sopivaa projektia ja sellainen löytyi PCBWay-palvelun jaetuista projekteista. Moduulin nimi on DYI COMMODORE VIC-20 GAME CARTRIDGE for 8x 8KB ROMs.

Kyseessä on yksinkertainen piirikortti, jonne pitää juottaa kolme vastusta, yksi kondensaattori, yksi IC-kanta, kaksi jumpperiliitintä ja kolmen dippikytkimen moduuli. Lisäksi moduulissa on paikka reset-painikkeelle, mutta sen lisääminen on valinnaista, eli moduuli toimii myös ilman sitä. Ideana on, että otetaan 8 kappaletta erilaisia Vic-20 ohjelmia ja poltetaan niistä eprom muistille kokoelma, josta voi kortin dipeillä ja jumpperilla valita, mikä ohjelma käynnistyy. Eprom on siis uudelleenkirjoitettava muistipiiri, joka säilyttää muistinsa kun laitteesta sammutetaan virta.

Piirikortti edestä ja takaa

 

Tilasin PCBWayltä 5 samanlaista moduulin piirikorttia ja Mouserilta muut komponentit. Piirikortit tulivat kiinasta vajaassa viikossa, joten kun sain muut komponentit, pääsin kokeilemaan moduulin kasaamista.

Aluksi pudistin piirikortin isopropanolilla. Aloitin juottamalla vastukset, jotka ovat samanlaisia 10K perusvastuksia. Sen jälkeen juotin 100 nf keraamisen kondensaattorin paikoilleen. Sitten eprom-piirin IC-kannan. Sitten jumpperiliittimet ja lopuksi dippikytkimen. Minulla ei ole sopivaa painonappia, joten se jäi moduulista pois.

Juottaminen alkamassa

Vastukset paikoillaan

IC kanta juotettu paikoilleen

Kanta ja keraaminen kondensaattori lisätty

Piirikortti on valmis

Kun itse piirikortti oli valmis, oli aika polttaa eprom. Latasin projektisivun tarjoaman esimerkki-koosteen ja poltin sen ST Microelectronicsin M27C512-piirille. 

 

Eprom-piirille kirjoitetaan

 

En ole ennen käyttänyt XGecu Pro TL 866II-Plus ohjelmointilaitetta, joten sekin tuli testattua samalla. Minirpo halusi että laitteen varusohjelmisto (firmware) päivitetään ensimmäisellä käynnistyksellä uudempaan versioon, jonka sallin ja sen jälkeen se oli käyttövalmis.

Kun Eprom on poltettu, verifioin, että piiriltä luettava ohjelma vastaa sinne poltettua ja minipro-ohjausohjelman mukaan näin olikin.

Lopuksi kortti piti testata asentamalla se Vic-20 koneeseen. Kun koneeseen kytki virran, käynnistyi sen ensimmäisessä muistipaikassa oleva peliohjelma Raid on Fort Knox (1982). Kun koneen sammutti ja vaihtoi ensimmäisen dip-kytkimen päälle asentoon, käynnistyi toinen peliohjelma Galaxian (1983) ja niin edelleen.

Moduuli Vicin portissa

Sehän toimii!

 

Koska tähän koneeseen on entinen omistaja asentanut reset-painikkeen, ei moduulilla olevalle reset-painikkeelle ole juurikaan tarvetta.

Koska eprom on omalla kannallaan, ei eri ohjelmien käyttämiseksi ole pakko tehdä lisää moduuleita. Riittää, että vaihtaa kortilla olevan eprom-piirin.

Retrobrighting eli muovin valkaisu kemiallisesti

Päätin valkaista parhaan Commodore 64C -koneeni käyttäen hydroperoksidia. Kone ei ole vaikeasti, mutta kuitenkin jo selkeästi kellastunut. Ostin hydroperoksidia pullollisen (1 l) ja laitoin ensin näppäimet puoleen litraan liuosta sellaisenaan ulos aurinkoon. Liuoksen vahvuus on 11,9% pullon etiketin mukaan. En lisännyt seokseen vettä.

Näppäimistä osa oli kellastunut selkeästi, kun taas osa oli edelleen selvästi vaaleita ja vain vähän kellastuneita.

Annoin näppäinten olla hydroperoksidi-liuoksessa kaksi päivää auringossa, jonka jälkeen toin ne sisälle ja huuhtelin ne runsaalla vedellä. Prosessin aikana astian kanteen tiivistyi runsaasti pisaroita ja näppäinten pinnalla näkyi runsaasti pieniä kuplia.

Kääntelin astiaa aina kahden tunnin välein, jotta kaikki näppäimet saisivat tasaisesti suoraa auringonpaistetta. Altaan alla käytin pahvia, jonka olin päällystänyt foliolla, jotta varjoalueita jäisi mahdollisimman vähän.

Erikoista kyllä, näppäimistä näkee, että osa on sävyltään kellertävää muovia ja osa on siniseen taittavaa, valkoisempaa muovia. Joko näppäimistö on alun perin koottu kahdesta näppäinerästä tai joku on aikaisemmin korvannut koneen näppäimet osittain eri koneista.

Koneen rungon laitoin isoon astiaan, jonne kaadoin lopun hydroperoksiliuoksen ja sen lisäksi Vanish Super Oxi -puhdistusainetta. Lisäksi altaaseen tuli ehkä 15 litraa lämmintä vettä.

Super Oxi ja hydroperoksidi reagoivat voimakkaasti ja altaassa näkyi välittömästi selkeä porina, jossa kuplia ja vaahtoa syntyi runsaasti.

Toisena päivänä havaitsin, että kuorien päälle painoksi laittamani teräspultit olivat alkaneet ruostua ja vedessä oli sekä saostumaa, että ruosteen värjäämiä kohtia.

Kun poistin osat liuoksesta, ruostetahrat lähtivät muovista pienellä hankaamisella, eikä pysyvää vahingoittumista tapahtunut.

Pesin osat huolellisesti ja lopuksi käsittelin ne 303 Airpospace Protectant UV-suoja-aineella. Kun kone tuli kastattua, se oli lähes uudenveroinen ja muoviosat olivat vaalentuneet huomattavasti alkuperäisestä.

Itse voin suositella nestemäisen hydroperoksidin käyttöä muovin valkaisemisessa. Jos käyttää hiusten vaalentamiseen tehtyä voidetta, se ilmeisesti vaalentaa muovin nopeammin, mutta vaarana on muovin raidoittuminen tai pinnan "marmorisoituminen", jolloin lopputulos ei ole tasainen.