Prosessoripäivitys

Päivitin pöytäkoneeseen Xeon-prosessorin.

Eilen posti toi kortin, jossa sanottiin postiin saapuneen ison kirjekuoren jonka saisi hakea tänään postista klo 12 jälkeen. Suuntasin postiin tänään töiden jälkeen ja siellä odotti muhkea kirjekuori, joka oli sen muotoinen että sisällä olisi voinut olla esimerkiksi täytetty pehmoeläin.

Prosessori, jäähdytin ja lämpötahnaa

Xeon E3-1230 v2

Kotona kirjekuoresta paljastui kuplamuoviin runsaasti pakattu Intel Xeon-prosessori. Ostin boxed-version kahdesta syystä: Se maksoi vain vähän enemmän kuin Tray-versio ja sen toimitusajaksi luvattiin lyhyempi kuin Boxed-versiolle. Tosin 6 päivän arvioitu toimitusaika venyi 16 päivään.

Sammutin tietokoneen ja nypin kaapelit siitä irti. Irrotin kotelosta sivupaneelit ja nostin koneen pöydälle. Vanha prosessorijäähdytin oli helppo irrottaa ja se paljasti hyvin palvelleen Celeron-prosessorin.

Prosessori ilman pakkausta

Boxed cooleri

Coolink Corator

Vanha ja uusi prosessorijäähdytin ovat mitoiltaan ihan eri kaliiberia. Vanhalla prosessorijäähdyttimellä Celeronin lämpötila ei koskaan noussut yli 29 asteeseen, sille se oli todella sopiva.

Lisäksi prosessorin mukana tullut jäähdytin näyttää todelliselta lilliputilta massiivisen Coolink Coratorin rinnalla.

Irrotin myös emolevyn takana olevan tukilevyn, koska uusi prosessorijäähdytin käytti erilaista kiinnitystä. Ruuvasin uuden kiinnikkeen ensin paikoilleen. Sen jälkeen huomasin kiinnittäneeni prosessorikannan ympärille tulevat kiinnikkeet 90 astetta väärin päin ja ne piti asentaa uudestaan.

Seuraavaksi uusi prosessori paikoilleen sockettiin. Prosessorin päälle levitin Coolaboratory Liquid Pro -jäähdytysmateriaalia ja hiukan myös prosessorijäähdyttimen pohjaan. Koitin pitää prosessorin mahdollisimman puhtaana, jotta esimerkiksi sormista irtoava rasva ei haittaisi lämmön siirtymistä prosessorin headsprederista jäähdytyssiiliin.

Vanha Celeron

Vanha Artic cooling jäähdytin

Prosessorijäähdytin paikoillaan

Kiristin prosessorijäähdyttimen paikoilleen ja sen jälkeen mukana tullut 120 mm tuuletin laitettiin takaisin sen jäähdytysripojen väliin. Lopuksi tuulettimen virtakaapeli kiinni CPU-tuuletinliittimeen ja muutos oli valmis.

Laitoin koneen päälle ja molemmat tuulettimet pyörähtivät liikkeelle. Prosessorin lämpötila nousi nopeasti 41 asteeseen. Olin jo huolissani, mutta lämpötila näytti pysyvän siinä muutaman asteen murto-osan tarkkuudella. Kone myös tunnisti välittömästi prosessorin oikein. Olin tosin flashannyt siihen uusimman BIOS-tiedoston heti kun tilasin uuden prosessorin ja olin tarkistanut että emolevyni tukee tätä prosessoria.

Kone käyttövalmiina

Laitoin koneen jauhamaan erilaista laskentaa loppuillaksi ja prosessorin eri ytimien lämpötila vaihteli 46 ja 49 asteen välillä täydessä rasituksessa.

Kone tuntui toddella paljon ripeämmälle ja saatoin tyytyväisenä todeta päivityksen tuoneen kaivattua lisäpuhtia tähän sotaratsuun.

PUBKEY virhe ja siitä toipuminen

Kun päivitin tänään uusia Ubuntun turvallisuuspäivityksiä, sain seuraavan virheilmoituksen puuttuvasta pgp allekirjoitusavaimesta:

W: GPG-virhe: http://extras.ubuntu.com trusty Release: Seuraavia allekirjoituksia ei voinut varmentaa koska julkista avainta ei ole saatavilla: NO_PUBKEY 16126D3A3E5C1192

Tutkin hakukoneella, miten tuon voi komentoriviltä ratkaista. Graafisesti voidaan asentaa ohjelma

launchpad-getkeys

, joka hakee puuttuvat repositoryjen avaimet, mutta komentoriviltä virheen saa poistettua tällä tavalla:
$ sudo apt-key adv --keyserver keyserver.ubuntu.com --recv-keys 16126D3A3E5C1192

ja tämä ratkaisee ongelman noutamalla puuttuvan pgp allekirjoitusavaimen:

Executing: gpg --ignore-time-conflict --no-options --no-default-keyring --homedir /tmp/tmp.yP00YLYRHa --no-auto-check-trustdb --trust-model always --keyring /etc/apt/trusted.gpg --primary-keyring /etc/apt/trusted.gpg --keyring /etc/apt/trusted.gpg.d/zfs-native-daily.gpg --keyserver keyserver.ubuntu.com --recv-keys 16126D3A3E5C1192
gpg: requesting key 3E5C1192 from hkp server keyserver.ubuntu.com
gpg: avain 3E5C1192: julkinen avain "Ubuntu Extras Archive Automatic Signing Key " tuotu
gpg: Kaikkiaan käsitelty: 1
gpg:               tuotu: 1
user@localhost:~$

Pihavarasto

Kävimme siskoni kanssa ostamassa pihavaraston. Malli on Lillevilla 133. Paketti on 4.1 metriä pitkä ja painaa 662 kg.

Pihavarasto lähdössä matkaan

Vuokrasimme jarrullisen autonkuljetustrailerin, johon paketti meni juuri sopivasti. Paketti liinoilla kärryyn kiinni ja nokka kohti siskon tonttia. Reilun puolentoista tunnin kuluttua paketti oli turvallisesti oikeassa pihassa.

Koska illalla satoi, jätimme paketin purkamisen tälle päivälle.

Aamu valkenikin kauniina ja purimme paketin sisareni pressutalliin odottamaan kokoamista. Kaikki osat vaikuttivat priimalle. Perusta vajalle pitää vielä valmistella.

ZFS tiedostojärjestelmä

Muistelin miten ZFS-tiedostojärjestelmä asennetaan Ubuntuun. Edellisestä kerrasta on kuitenkin kohta kaksi vuotta...

Noudatin näitä ohjeita:

• https://www.latentexistence.me.uk/zfs-and-ubuntu-home-server-howto/
• http://www.andybotting.com/zfs-on-linux/comment-page-1

Lyhyesti asennus tapahtui lisäämällä zfs-repository asennuslähteeksi ja asentamalla sieltä tarvittavat työkalut, jotka kääntävät tarvittavan ZFS-moduulin ajossa olevaan kerneliin. Sen jälkeen tuo moduuli ladataan muistiin ja voidaan luoda ZFS-levyjärjestelmä.

Esimerkeissä sattuu olemaan molemmissa HP Microserveri, mutta tämä toimisi vastaavasti myös millä muulla raudalla hyvänsä.

Päivitetty HP Microserver

Loin esimerkin mukaan 4 levyn raidz-pakan "mypool", jossa yksi levy toimii pariteettilevynä ja kolmen levyn kapasiteetti jää käyttöön. Käytin levyjen id-nimiä ("ata-xxx"), jotka eivät muutu jos levyohjain jostain syystä muuttuu.

$ sudo zpool status
  pool: mypool
 state: ONLINE
  scan: none requested
config:

    NAME                                 STATE     READ WRITE CKSUM
    mypool                               ONLINE       0     0     0
      raidz1-0                           ONLINE       0     0     0
        ata-ST4000DM000-1F2168_Z30119RN  ONLINE       0     0     0
        ata-ST4000DM000-1F2168_Z3012MBP  ONLINE       0     0     0
        ata-ST4000DM000-1F2168_Z3015SVV  ONLINE       0     0     0
        ata-ST4000DM000-1F2168_Z3014VMY  ONLINE       0     0     0

errors: No known data errors
$

Andy Bottingin ohjeen mukaan käänsin atime-asetuksen pois päältä ja lisäksi dedupin pois päältä. Eniten tiedostoina on elokuvia ja valokuvia, joten turha niitä on yrittää pakata uudestaan.

$ sudo zpool list
NAME     SIZE  ALLOC   FREE    CAP  DEDUP  HEALTH  ALTROOT
mypool  14,5T  1,10T  13,4T     7%  1.00x  ONLINE  -
$

Ja nyt tilaa on käytössä mukava 11 teratavua:

$ df -hPT
Tiedostojärjestelmä Tyyppi    Koko  Käyt Vapaa Käy% Liitospiste
/dev/sde6           ext4      454G  1,6G  430G   1% /
none                tmpfs     4,0K     0  4,0K   0% /sys/fs/cgroup
udev                devtmpfs  1,9G  4,0K  1,9G   1% /dev
tmpfs               tmpfs     389M  548K  389M   1% /run
none                tmpfs     5,0M     0  5,0M   0% /run/lock
none                tmpfs     1,9G     0  1,9G   0% /run/shm
none                tmpfs     100M     0  100M   0% /run/user
/dev/sde1           ext2      844M   35M  767M   5% /boot
mypool              zfs       9,6T  256K  9,6T   1% /mypool
mypool/home         zfs        11T  823G  9,6T   8% /home
$

Suurin ongelma tuli siitä, että /home -mountpointia ei voinut määritelllä ajossa olevaan järjestelmään. Levypakka piti ensin liittää väliaikaiseen paikkaan, kopioida sille /home-rakenteen alla olevat tavarat, uudelleennimetä käytössä oleva /home -kansio ja sen jälkeen ottaa uusi levypakka /home -kansioksi. Lopuksi järjestelmän käynnistys, jonka jälkeen /home kansiona pitäisi olla uusi levypakka.

Tähän onnekseni löytyi ohje täältä.

Kopioin serverinä toimivalta koneelta rsync-skriptillä datat uudelle NASille. Tuo yllä näkyvä reilu 800 gigatavua on siirtynyt ethernetin kautta reilun 10 tunnin aikana.

Kunhan saan datat siirrettyä, voinkin siirtää keskusmuistia isommasta serveristä tuohon NASiin ja samalla siinä olevan SSD-aseman. Vielä en ole varma, miten saan siirrettyä käyttöjärjestelmän nykyiseltä USB-asemalta SSD-levylle vai pitääkö Ubuntu asentaa vielä kerran uudelleen tuolle SSD-levylle.

Lisää levytilaa

Tilasin CDONin tarjousmyynnistä lisää kovalevytilaa, eli Segaten 4 teran ulkoisia kovalevyjä.

Laatikosta löytyy kovalevyjä

Kovalevykotelo, virtalähde, USB3-kaapeli

Kuoret lähtivät mukavasti auki varovasti vääntelemällä ja niiden sisältä löytyy ST4000DM000 sarjalainen 4 teratavun Desktop-kovalevy. Tämä on 5900 kierrosta minuutissa pyörivä SATA-III levy, jossa on 64 megatavua sisäistä välimuistia. Segate lupaa sille 148 - 180 MB/sec keskimääräisen ja maksiminopeuden datan siirtämisessä.

Uusi kovalevy kuluttaa äärimmäisen vähän, vain 3.6 wattia kun se pyörii idle-tilassa. Tämä perustoo Tom's harwaren mittaukseen.

Sisällä normaali SATAIII kovalevy

Käynnistin Ubuntun 14.04 desktop live-kuvalla NASiani. Testasin ensin yhdellä kovalevyllä ja vanha sotaratsuni, HP Microserver N54L tunnisti levyn okein! Se näytti olevan osioitu siten, että sen alkuun oli tehty yksi 500 GT:n ntfs-formaatissa oleva partitio. Poistin tämän Ubuntun levytyökalulla ja loin partedillä 4 kilotavun sektorikoolle alustetun ison partition sen tilalle.

Sen jälkeen revin kaikki loputkin kotelot auki, poistin vanhat NASissa olleet pikkulevyt niiden kelkoista ja kiinnitin uudet levyt niiden tilalle.

Kun käynnistin NASin, se valitti jotain päivämäärästä, joka oli sen mielestä helmikuussa. Ja nyt boot-osiolla oli uudempi päivämäärä. Kyllästyin ja asensin Ubuntun 14.04 serveriversion muistitikulle ja käynnistin asennuksen siltä. Asensin uuden serveri-asennuksen  vanhan Ubuntu-serverin päälle. En määritellyt uusille kovalevyille lainkaan osioita tässä vaiheessa. Kun grub piti asentaa, se valitti, ettei voi kirjoittaa ensimmäiselle kovalevylle, enkä keksinyt miten voisin sen asentaa viidentenä olevalle käyttöjärjestelmälevylle.

Käynnistin koneen uudestaan Ubuntu live-kuvalla, asensin boot-rescue ohjelman ja annoin sen asentaa grubin uudestaan. Sen jälkeen kone käynnistyi ongelmitta!

Unbuntun päivitys pöytäkoneella

Päivitin pöytäkoneenkin Ubuntun.

Päivitys ei mennyt ihan mallikkaasti. Minulla on sellainen ongelma, että ainakin kaksi kertaa kolmesta, grub ei tunnista näppäimistöä ja en voi valita siitä toista käyttisvaihtoehtoa. Se käynnistää valitun käyttöjärjestelmän, kun 10 sekuntia on kulunut. Kun kone lataa usb-ajurit ja jotenkin nollaa näppiksen, se toimii Windowsissa ja Ubuntussa ongelmitta.

Ennestään koneessa oli 12.04 Ubuntu. Se latasi vähän aikaa sitten uusia päivityksiä ja sen jälkeen verkkokortti lakkasi toimimasta. Kun laitoin wiin ubs-verkkokortin koneeseen kiinni, sen sai nousemaan verkkoon. No, Ubuntu alkoi tekemään päivitystä päivittämällä ensin 12.10 versioon.

Käynnistin koneen ensin vanhalla kernelillä ja se tunnistikin verkkokortin nätisti. Hyväksyin 12.10 version päivityksen ja odottelin reilun tunnin että se tuli asennettua. Kun kone oli käynnistynyt uudestaan valitsin grubin ensimmäisen vaihtoehdon, joka oli uusin 12.04 kerneli, ei se mistä olin päivittänyt 12.10 versioon!

Sitten päivitin uudella 12.04 kernelillä uudelleen 12.10 versioon. Taas meni reilu tunti. Sen seurauksena sain koneen, joka ei käynnistynyt, vaan grub valitti puuttuvasta levystä, jonka uuid:n se listasi näytölle.

Tein seuraavaksi läppärissä buuttaavan muistitikun unetbootin-ohjelmalla ja asensin sille Ubuntu 14.04 version. Käynnistin koneen tällä tikulla ja se tunnisti laitteiston ongelmitta. Asennus tikulta käyntiin ja vähän ajan kuluttua piti sille valita käytettävät partitiot. Reilun puolen tunnin kuluttua asennus oli valmis. Kun käynnistin koneen, grub herjasi jälleen. Sen jälkeen käynnistin koneen usb-tikulta, asensin grub-rescuen ja annoin sen tutkia konetta. Se löysikin Ubuntun ja Windows-asennuksen ja alkoi hommiin.

Grub-rescue huomasi, että ensimmäiselle kiintolevylle oli jäänyt 12.10 version asentama vanha grub. Se pyysi poistamaan sen komentoriviltä, neuvoen, mitä komentoja piti antaa. Sen jälkeen se pyysi asentamaan uuden grubin ja mitä tuli vastata sen esittämiin kysymyksiin.

Nyt kone on taas käyttökunnossa ja sillä voi ladata uuden Ubuntun tai Windowsin tarvittaessa. Isotöinen urakka, mutta tulipahan tehtyä.

Miksi tämä päivittäminen on niin vaikeaa? Minulla on tässä koneessa 3 kovalevyä ja 2 SSD-levyä, joista toinen SSD-asema ja yksi kovalevy ovat erillisen SATA3-levyohjaimen perässä. Niin ja yksi DVD-asema. Nämä ovat tuonut vaikeutta, koska BIOSin mukaan käynnistysjärjestys on jotain ja kun käyttöjärjestelmä on latautunut, tuo lisäohjain onkin tunnistettu myöhemmin ja levyt näkyvät eri järjestyksessä. Uskon, että vain parilla kovalevyllä varustetun koneen päivitys menee yhtä kivuitta mitä läppärini päivitys.