ChatGPT ei ole shakkimestari

Robert Jr. Caruso kokeili, miten helposti ChatGPT murskaa lähes 50 vuotta vanhan pelikonsolin shakissa. Konsoliksi valikoitu Atari 2600 ja sen Video Chess -peli.

Video Chess julkaistiin vuonna 1979

Atari 2600 on kuuluisa siitä, että siinä ei ole lähestulkoon lainkaan työmuistia, vain 128 bittiä! Se on myös 1980-luvun mittapuulla vähän. Pelit ladattiin ROM-pankeista, joiden koko oli 4 kilotavua. Atarin 8-bittinen MOS Technology 6507 CPU eli prosessori tikittää vaatimattomalla 1.19 MHz taajudella. 

MIten suorituskykyinen Atari 2600 on? Nykyajan kännykkä on vähintään 200 000 kertaa nopeampi, kuin Atari 2600. Koska niiden käyttämä arkkitehtuuri on täysin erilainen, ei niitä voi suoraan verrata. 

Peli pelattiin aloittelija-tasolla ja Atari voitti sen yllättävän helposti.

Robert ei käyttänyt todellista Atari-konsolia vaan Stella-emulaattoria PC:llä. Atarin käyttämä malli laskee vain yhden tai kaksi siirtoa eteenpäin ja valitsee niistä lähestymistapansa.

Karri Gasparov on arvioinut, että tyypillisesti kokenut shakin pelaaja laskee kolmesta viiteen siirtoa eteenpäin, mutta voi pakottavassa tilanteessa laskea jopa 12-14 siirtoa eteenpäin. Parhaat tietokoneohjelmat laskevat ainakin 50 siirtoa eteenpäin, joten niillä on merkittävä etulyöntiasema.

Miksi ChatGPT ei pärjännyt näin alkeelliselle ohjelmalle? Se sekoitti eri pelinappuloiden merkityksen (esimerkiksi lähetin ja sotilaan) ja unohti pelitilanteen. Tämä johtuu siitä, että sen käyttämä LLM-malli ei osaa tallettaa pelitilannetta systemaattisesti.

Jos kysyt osaako chatGPT pelata shakkia, se väittää osaavansa ja kysyy haluaisitko pelata sitä vastaan. Eli se periaatteessa tuntee pelin säännöt ja pelaamislogiikan.

Koska jonkin pelin osaaminen vaatii sille suunitellun algoritmin, ei nykyiset tekoälymallit osaa pelata pelejä kovin hyvin. Niissäkin riittää siis vielä kehitettävää.

Dokumenttielokuva AlphaGo

Katsoin toisen kerran dokumenttielokuvan AlphaGo. Se kertoo Googlen tiedehankkeesta liikkeellelähteneestä tekoälyprojektista, jossa rakennetaan supertietokone, joka pelaa klassista go-lautapeliä. Go-peli on maailman vanhin lautapeli, joka on 4000 vuotta vanha. Pelilauta on 18x18 ristikko ja pelin arvioidaan olevan jopa 200 kertaa monimutkaisempi kuin shakin.

Pelin tavoitteena on vallata pelilaudalta mahdollisimman suuri alue kiertämällä se omilla pelikivillä. Pelikiviä on musta ja valkoinen. Vallatun alueen koosta saa pisteitä ja eniten pisteitä saanut pelaaja voittaa pelin.

Googlen DeepMind-tiimi luo tekoälymallin, joka opettelee pelaamaan go-peliä ja se oppii pelatessaan uusia strategioita. Testejä varten malli jauhaa miljoonia pelikierroksia ja AlphaGo-algoritmi kehittyy peli peliltä paremmaksi.

Kun AlphaGo on tarpeeksi kehittynyt, tiimi haastaa 18-kertaisen go-pelin maailmanmestarin kamppailuun, jossa mitataan ihmisen kykyä ja luovuutta raskasta laskentaa vastaan historiallisessa viiden ottelun turnauksessa.

Elokuva on tehty hyvin ja se on jopa tunteellinen, kun seurataan pelaamisen edistymistä.

Elokuva on erittäin mielenkiintoinen kuvaus, miten tekoälyä voidaan hyödyntää rajattuihin ongelmiin. Elokuva on valmistunut vuonna 2017 ja nykyiset tekoälymallit ovat kehittyneet huimasti tuosta ajasta. Katsoin elokuvan sen ilmestymisen aikaan Netflixistä ja nyt sen voi katsoa ilmaiseksi YouTubesta.

Itse tekoälystä tai tieteellisestä laskennasta puhutaan hyvin vähän. Itse olisin toivonut teoriaa lisää, mutta ohjaaja on päättänyt yleistää asiat mahdollisimman suurelle yleisölle. Elokuva toimii näinkin.  

Arvosana 5/5. Suosittelen dokumentin katsomista kaikille, jota tietokonepelaaminen kiinnostaa.

Panetti Pizzetta Primo 13 pitsauuni

Kaasupitsauuni

Minulla on ollut käytössä Ooni-merkkinen kaasulla toimiva pitsauuni, Ooni Koda 12. Sillä saa hyvää pitsaa, mutta sen haasteena on paistolämpötilan vaikea hallinta. Usein pitsa meinaa palaa ja ainakin jauho palaa pitsakivelle, kun pitsan laittaa uuniin. Jos varoo liikaa ja uuni ei ole tarpeeksi kuuma, pitsasta tulee lötkö ja sen ulkoreuna ei kohoa halutulla tavalla. Jos taikina ei kypsy riittävästi, se pilaa ruokailukokemuksen.

Ooni Koda 12

 

Ikävintä on tilanne, jossa olet vaivalla tehnyt pitsataikinan ja kun tuot pitsaa uuniin, liike heittää pitsan päältä täytteet uunin pohjalle, jossa ne alkavat nopeasti palamaan. Jäät nälkäiseksi ja harmitus on melkoinen.

Keittiöuuni

Olen paistanut eniten pitsoja meidän tavallisessa keittiöuunissa. Sen heikkous on uunin vaatimaton maksimilämpötila 275 astetta. Jos käännän uunin lämpötilavalitsimen aivan pohjaan, se menee vähän 275 asteen kohtaa pidemmälle ja laittamalla pikalämmityksen päälle, jossa uunissa on ylä- ja alalämpö, sekä grillausvastus päällä samanaikaisesti, se lämpeää noin 290 asteeseen. Lämpeäminen vie noin 20 minuuttia ja se on uunimme maksimilämpötila.

Uunissa käytän pitsakiveä, joka auttaa pohjan kypsymisessä huomattavasti. Kivi on ostettu Lidlistä ja maksoi noin 8 euroa.

Kun pitsa on valmis, nostan kuuman pitsakiven lieden päälle ja nostan pitsan sen päälle. Tämän jälkeen laitan pitsan uuniin 4-5 minuutin ajaksi, riippun pitsan koosta ja täytteistä.

Valitettavasti pitsan reunat kohoavat vain vähän, koska oikean pitsauunin lämpöshokkia ei sähköuunissa saavuteta. Jos tämän unohtaa, niin pitsasta tulee ihan syötävää.

Paistan pitsan siten, että kun sen reuna alkaa saada "pantteriläiskiä", otan pitsan pois uunista pitsakiven päällä. Annan pitsan paistua vielä minuutin ajan kiven päällä ja sen jälkeen siirrän sen ritilän päälle kahden minuutin ajaksi. Tällä menetelmällä pitsan pohjasta tulee rapean kypsää ja siitä leikattu slice eli kartiomainen pitsaviipale pysyy kädessä suorassa, eikä käy lötköttämään.

Keittiöuunissa paistettu pitsa

 

Sähköpitsauuni

Olenkin miettinyt jo pidemmän aikaa sähköpitsauunin hankkimista. Sen etuna on lämpötilan tarkka säätö ja että uunia voi käyttää missä vain, mistä sähköä löytyy. Sitä voi käyttää sisällä ja ulkona, tai vaikkapa parvekkeella.

Lisäksi olen halunnut, että uunissa olisi pyörivä kivi, koska se takaa pitsan tasaisen paistumisen, ilman työlästä pitsan käsin kääntelemistä.

Verkkokauppa aloitti pitsakauden kunnon 30% alennuksilla. Olin jo aikaisemmin katsonut heidän sähköisiä pitsauuneja, mutta nyt niistä saisi hyviä alennuksia.

Panetti Pizzetta Primo -uunista sai mukavan 150 euron alennuksen. Hinta oli erinomainen, koska kyseessä ei ole mikään halpalaite, vaan 12 kiloa painava laadukas sähköuuni. Uunissa on Japanissa valmistetut kaksois infrapuna-lämpöelementit, jotka takaavat tasaisen lämmityksen. Uuni lämpiää jopa 500 Celsius-asteeseen, johon menee 20 minuuttia.

Pisin aika, mitä kerralla voidaan säätää on 60 minuuttia. Kun uuni oon päällä, sen pohjalla olevat tuulettimet pitävät selvästi kuultavaa suhinaa. Kun uuni sammutetaan, se jäähdyttää elektroniikkaa jonkin aikaa.

Siinä on vain sähköjohto, joka laitetaan pistorasiaan ja tämän jälkeen valitaan haluttu lämpötila ja sen jälkeen pyöräytetään ajastimesta uuni lämpeämään.

Kokemuksia 

Olen vasta paistanut Panetti Pizzetta Primo 13 -pitsauunilla kaksi pitsaa, joten kokemuksia ei ole paljon. Voin kirjoittaa uuden artikkelin, kun olen käyttänyt uunia enemmän, esimerkiksi puolen vuoden päästä.

Panetti Pizzetta Primo 13 uuni on raskas ja valmistettu laadukkaasti. Mikään osa ei helise tai anna halpaa vaikutelmaa. 

Uunissa on irroitettava luukku, jossa on ikkuna. Luukku laitetaan uunin etuosaan sen yläosassa olevan kielen avulla, joka sujahtaa etuaukon yläosassa olevaan hahloon. Tämän jälkeen luukun voi laskea paikoilleen.

Luukku paikoillaan

 

Uunia suositellaan säilytettäväksi sisätiloissa, mutta se on IPX4-suojattu, eli kestää roiskevettä.

Uuni pitää käyttää tyhjänä 20 minuutin ajan ennen ensimmäistä käyttökertaa. Uunin polttaminen puhdistaa mahdolliset epäpuhtaudet ja teinkin sen terassilla, koska siitä lähti pieni käry.

Uunissa on sähköllä pyörivä pitsakivi, jonka voi pysäyttää ja käynnistää tarpeen mukaan. Koepaistolla tein sen virheen, että laitoin kiven heti uunin lämmityksen alussa pyörimään. Kiven pyöriminen kannattaa käynnistää vasta, kun pitsa on jo laitettu kivelle. On helpompaa, kun kivi ei liiku, kun pitsan laittaa uuniin.

Paistoin pitsat 450 asteiseksi säädetyssä uunissa, mutta infrapunamittarini mittasi pitsakiven etuosan lämpötilaksi noin 371 astetta. Tässä lämpötilassa pitsa paistui noin kolmessa minuutissa.

Luukku on 13 tuuman kokoinen, joten uuniin saa helposti pitsalapion, joka on suuniteltu normaalille 12 tuuman pitsalle. Pitsakiven halkaisija on 33 cm ja sen materiaali on kordieriitti.  Luukussa on ikkuna, josta voi tarkkailla uunin toimintaa.

Suuaukko on 13 tuumaa

Pitsauuni on joka puolelta viileä, eikä siinä ole polttavia kohtia kuin aivan luukun lähistöllä. Muualta sitä voi pidellä paljaalla kädellä ongelmitta. vaikka paisto on käynnissä.

 

Uuni sivulta

Kokeilun tuloksena syntynyt pitsa

Pitsa onnistui hyvin ja perhe kehui varsinkin pohjan koostumusta. Reuna ei kohonnut aivan toivomallani tavalla, mutta se saattoi osittain johtua taikinan koostumuksesta.